"Soittakaa poliisit!"
Palatessani kotiin olin jokseenkin järkyttynyt. Isäni kuolemasta ei ollut viikkoakaan, kun siskoni oli jo kahdesti menettänyt malttinsa. "Menettää malttinsa" on kyllä aikamoinen understatement. Sana "raivokohtaus" kuvasi hänen käytöstään huomattavasti paremmin. Tosin eipä tässä oltu ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Riitta oli aiemminkin käynyt minuun käsiksi mutta olin jo ennättänyt kuvitella hänen kenties hieman sivistyneen ja pelkäävän tekojensa seurauksia edes sen verran, että fyysisen väkivallan sijaan hän tyytyisi pelkkään huoritteluun sekä tarkkaan analyysiin kohteensa henkilöhistoriasta, ulkonäöstä ja luonteenpiirteistä. Meillä oli ikäeroa reilu kymmenen vuotta. Riitta oli siis pitkälti yli kolmekymppinen. Mietin, olinko aiemmin nähnyt yhdenkään hänen ikäisensä naisihmisen riehuvan tuolla tavalla. Vietin varhaislapsuuteni äidinäidin talossa ja meillä kävi paljon sukulaisia ja tuttavia. Se, että esimerkiksi joku tädeistäni olisi meillä käydessään hyökänny