NARSISTIN HAMPAISSA

"'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat." (Jeesuksen sanat lainoppineelle)

Syitä tälle blogille on ainakin kaksi: Ensimmäinen on kuulluksi tulemisen tarve, sillä kaikkien näiden vuosien aikana vain harva on ollut halukas kuuntelemaan, mitä minulla on sanottavaa ja vielä harvempi on uskonut kuulemaansa. Enkäpä persoonassani on jotain sellaista, mikä luo epärehellisen vaikutelman.

Toinen, painavampi syy on se, että tarinallani on jo kertoja. Kenties useita! He ovat niitä suvun ja tuttavapiirin juoruämmiä, juoruakkoja, juorukelloja. Kieleviä eukkoja, jotka innokkaasti levittävät toisten henkilökohtaisiin asioihin liittyviä juoruja, huhuja, puolitotuuksia ja suoranaisia valheita tarkoituksenaan mustamaalata, joskus jopa tuhota juoruilun kohteeksi joutuneen maine. 

Juoruajat ovat pahimmillaan kaksinaamaisia selkäänpuukottajia, myrkyllisiä riidankylväjiä ja pahanpuhujia, valehtelijoita, mestarillisia manipuloijia, kiusaajia - persoonallisuushäiriöisiä 
narsisteja.

Kuulluksi tulemisen tarpeeseen liittyy tarve päästää irti katkeruudesta, tarve laittaa piste kaikelle kokemalleni paskalle, ikäänkuin arkistoida se. Kun olen saanut tuoda asiani julki, voin luultavasti siirtyä elämässäni eteenpäin. Toivon ainakin, että elämääni tulee vielä aika, jolloin saan keskittyä positiivisiin asioihin, eivätkä negatiiviset asiat ole mielessäni päällimmäisenä. 

En aio luennoida sinulle, lukijani, narsismista. Voit tarvittaessa syventyä aiheeseen esim. Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivuilla, YouTubessa tai lukemalla narsismia käsitteleviä kirjoja, joita on kirjoitettu pilvin pimein. Tarkoitukseni ei myöskään ole leimata ketään tässä kirjoituksessa esiintyvää henkilöä narsistiksi, sillä meissä kaikissa on narsistisia piirteitä - toisissa enemmän, toisissa vähemmän. Ja voihan olla, että tämän kertomuksen pahis olenkin minä, empatiakyvytön narsisti, joka viittaa kintaalla muiden tarpeille ja tunteille. Siitä saa jokainen muodostaa oman mielipiteensä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taustaa

Minun ja siskoni väliset riidat ovat jatkuneet jo lähes kaksi vuosikymmentä. Toki tuohon ajanjaksoon mahtuu myös aikoja, jolloin vierailimme toistemme luona, olimme ns. väleissä, kuten esimerkiksi silloin, kun hän asui yhdessä miesystävänsä Jaakon kanssa.  He saattoivat pistäytyä luokseni alkuillasta ja häipyä sitten yöksi yhteiseen kotiinsa. Meillä oli yllättävän hauskaa. Muistan esimerkiksi sen, kuinka hioimme tikanheiton sääntöjä. Kierroksen häviäjä , joskus varmaan voittajakin, joutui ottamaan ryypyn kirkasta. Kisat huipentuivat lähes  poikkeuksetta ankaraan tuiskeeseen, erityisesti allekirjoittaneen kohdalla, jolloin jopa naapurit saattoivat kuulla pari valittua sanaa. (Olin lapsena huomattavasti parempi tikanheitossa tai sitten se oli sitä aloittelijan tuuria.) Teimme porukalla retkiä mm. Porkkalaan ja Korkeasaareen. Eläintarhan reissu tosin päättyi siihen, kun siskoni veti yllättäen herneet nenään ja katosi. Etsimme ja odottelimme häntä pitkään, muistaakseni toista tuntia, kunne
Lue lisää

"Soittakaa poliisit!"

Palatessani kotiin olin jokseenkin järkyttynyt. Isäni kuolemasta ei ollut viikkoakaan, kun siskoni oli jo kahdesti menettänyt malttinsa. "Menettää malttinsa" on kyllä aikamoinen understatement. Sana "raivokohtaus" kuvasi hänen käytöstään huomattavasti paremmin.  Tosin eipä tässä oltu ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Riitta oli aiemminkin käynyt minuun käsiksi mutta olin jo ennättänyt kuvitella hänen kenties hieman sivistyneen ja pelkäävän tekojensa seurauksia edes sen verran, että fyysisen väkivallan sijaan hän tyytyisi pelkkään huoritteluun sekä tarkkaan analyysiin kohteensa henkilöhistoriasta, ulkonäöstä ja luonteenpiirteistä.  Meillä oli ikäeroa reilu kymmenen vuotta. Riitta oli siis pitkälti yli kolmekymppinen. Mietin, olinko aiemmin nähnyt yhdenkään hänen ikäisensä naisihmisen riehuvan tuolla tavalla. Vietin varhaislapsuuteni äidinäidin talossa ja meillä kävi paljon sukulaisia ja tuttavia. Se, että esimerkiksi joku tädeistäni olisi meillä käydessään hyökänny
Lue lisää